13.04.2026 Päiväkirjamerkintä – kirjoittanut: Else, omistaja (Siguri)

Tapasin Dochas Misangin ensimmäisen kerran vuonna 2023 Corbyn Riding Centerissä Power Jump -tapahtuman aikoihin. Mies ratsasti näyttävän kasvattinsa, Berry Banoffee G:n, kanssa ykkössijalle, eikä kaksikko jättänyt ketään yleisössä kylmäksi. Mies oli tehnyt hienoa työtä kasvattinsa kanssa, mutta aivan erityisesti minulla jäi mieleen miehen sanat tapahtuman jälkeisessä haastattelussa: ”Se voi myös olla itsestäänselvyys, mutta kun muistaa hevosen olevan elävä olento ja ystävä jonka ehdoilla menee, pääsee aivan varmasti lopulta keräämään ne parhaimmat hedelmät.”

Dochas kiteytti sanoiksi kaiken sen, minkä ympärille myös Gestüt Elbengeist on rakennettu. Turvasatamaksi hevosille, jotka saavat olla hevosia, omia persooniaan, ja joiden kanssa arkea eletään yhdessä toinen toistaan kuunnellen ja arvostaen.

Vuoden 2023 Power Jump -huuma hälveni syksyn aikana, mutta muistikuva upeasta englanninpuoliverisestä sekä komeasta, hymyilevästä miehestä jäivät elämään vahvasti mieleeni. Nimeen Dochas Misang törmäsin seuraavan kerran kuitenkin vasta vuonna 2026, kun selasin iltahämärässä ilmoituksia myytävistä hevosista. ”Tulinen ja tuulella käyvä”, kerrottiin vastasyntyneen voikon tammavarsan myynti-ilmoituksessa, ja vaikka rotu oli kaikkea muuta kuin puoliverinen, huomasin jo kirjoittavani Dochasille viestiä.

Jo seuraavana viikonloppuna lensin Isoon-Britanniaan tustustumaan Saharan Siroccoon, reippaaseen ja varmajalkaiseen esteratsun alkuun, sekä varsan emään Lumimanceriin. Kun reipas tamma tuli karsinan ovelle vastaan ja työnsi pienen turpansa kohti, olin myyty. Ja niin oli aivan pian tammavarsakin!

Sirocco jäi tallille emänsä kanssa kasvamaan, mutta meidän yhteinen matkamme alkaisi tuota pikaa, kun tamma astelee Saksan maalle.